Kesäloma voi rentouttaa tai maksattaa palautumisvelat

Kesäloma on merkinnyt monelle kauan odotettua valoa ja vapautta poikkeuksellisen korona-kevään jälkeen: mahdollisuutta irrottautua arjesta ja aikatauluista, levätä ja ladata voimavara-akkuja.

Loman rentouttavan vaikutuksen huomaa mielessä ja kehossa. Kun elimistöllä on aikaa palautua stressistä omassa tahdissaan, olo muuttuu huokoiseksi ja kevyeksi – aivan kuin jokainen solu imisi itseensä positiivista energiaa.

Hymy herkistyy, askel kevenee, hengitys syvenee ja lihakset vetreytyvät. Arjen harmit huuhtoutuvat huumorilla eivätkä jää mieleen kiertämään. Rentouttavan loman jälkeen syntyy ideoita ja halu tehdä jotakin uutta.

Loma punnitsee stressinhallintakykymme

Ihmisen elimistölle tahdin hidastuminen merkitsee muutosta ja vastapainoa: aivot saavat levätä, lihakset rentoutua ja mieli vaeltaa. Muutos nostaa esille voimavarojen todellisen tilan: pystyykö elimistö mukautumaan lomavaihteelle, vai onko arjen vauhtisokeus jäänyt päälle?

Loma punnitsee stressinhallintakykymme. Kun elimistömme tasapaino on normaali, pystymme säilyttämään mielihyvänsävyinen olotilan, mutta myös siirtymään sulavasti tunnetilasta ja vireystasosta toiseen.

Kehon ja mielen kuuluu olla kimmoisa: sopeutuva ja palautuva kuin toimiva lihas, joka jännittyy ja rentoutuu liikkeen mukaan.

Keho ja mieli eivät unohda – niiden tehtävänä on suojata

Elämän kriisi- ja muutostilanteessa joudumme venyttämään sopeutumiskykyämme: sivuuttamaan tuntemuksemme ja puskemaan järjen voimalla eteenpäin, jotta selviydymme.

Monelle tämä poikkeustilan toimintamalli on hivuttautunut arkinormiksi. On helpompi suorittaa, kuin kuunnella ja kunnioittaa tuntemuksiaan. Ihmisen muisti on lyhyt, mutta keho ja mieli eivät unohda – niiden tehtävänä on suojata.

Jos elimistöllä ei ole mahdollisuutta palautua kuormituksesta jokaisen vuorokauden aikana, se ulosmittaa velkansa myöhemmin.

Kesälomasta voi muodostua palautumisvelan maksun aikaa, kun elimistö nostaa taltioimansa väsymyksen pintaan.

Loma voi synnyttää pettymystä, kun rentoutumisodotukset eivät täyty

Työterveyspsykologina kuuntelin ihmisten tarinoita loman synnyttämästä pettymyksestä: kuinka sille asetetut rentoutumisodotukset eivät täyttyneet, vaan väsymys kiristi otettaan ja haastoi lepoon.

Elimistön viisaus osoitti ihmiselle voimansa ja järki rajallisuutensa – tunteet eivät ole käskettävissä.

Monelle loma merkitsi ristiriitaista tunneaallokkoa: olisi halunnut vain nukkua ja kartuttaa voimiaan, mutta ei voinut olla perheen petturi, joka kääntää suunnitelmat uusiksi. Kun työt alkoivat, osa sinnitteli vielä pitkään, ja toisilla diagnosoitiin työuupumus ennen elimistön hätäjarrutusta.

Antti oli tottunut puhumaan pois tuntemuksensa

Antti oli tuntenut puristavaa kipua rinnassaan jo kauan, eikä se hellittänyt lomallakaan kuin hetkeksi. Ruokailun jälkeen puristus oli kovempi ja hänen teki mieli käydä pitkäkseen.

Hän ei kertonut siitä vaimolleen puhumattakaan lapsista. ”Miksi sinä kierit koko yön?”, vaimo kysyi aamiaispöydässä ja huomasi hikikarpalot miehensä otsalla. Mies piteli rintaansa, eikä pystynyt vastaamaan.

”Sydäninfarktin syy on sepelvaltimotauti,” lääkäri selitti. ”Onko teillä ollut stressiä?” hän kysyi ja katsoi syvälle silmiin. ”Miten sen nyt sanoisi”, Antti pyöritteli ja tuijotti tarkkailuhuoneen valkoista kattoa, joka näytti tyhjältä paperiarkilta.

”Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt pitkää päivää: perustanut oman yrityksen, rekrytoinut viisikymmentä työntekijää ja rakennuttanut omakotitalon. Niin ja perhekin on syntynyt tänä aikana. Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta vaimoni kanssa.”, Antti kuvasi ja hänen kasvoilleen nousi hymy.

Lääkäri oli pitkään hiljaa. ”Olette vasta 47-vuotias. Miettikää, mihin kaikkeen teidän pitää riittää.”

Sairaalassa oli aikaa ajatella. Antti joutui tunnustamaan, että erilaisia stressioireita oli ollut jo pitkään – lapsesta saakka, kun tarkemmin kaiveli.

Pari vuotta sitten lääkäri kehotti häntä tekemään elintapamuutoksia korkean verenpaineen sekä kolesteroli- ja sokeriarvojen vuoksi, joita tuli seurata.

Antti oli tottunut perustelemaan ja puhumaan pois tuntemuksensa: unettomuus ja pinnan kireys olivat pikkulapsiperheen arkea, pitkät työpäivät pakon sanelemia, epäsäännöllinen ruokailu selittyi kiireellä, ja liikunnan laiminlyönti väsymyksellä. Vain alkoholi rentoutti.

”Miksi en noudattanut lääkärin hoito-ohjeita?”, Antti soimasi itseään.

Kaikkein vaikeinta hänelle oli myöntää sisintä kalvava tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunne, joka oli jäytänyt miestä jo pitkään.

Elämässä on kaikki ja samalla ei mitään, Antti pohti, ja otti ensiaskeleita itsensä kohtaamisessa.

Miten sinun voimavarasi palautuivat kesälomalla?

Oliko sinulla mahdollisuus pitää kesälomaa? Jos oli, laskeutuiko elimistösi lomavaihteelle nopeasti, hitaasti, siltä väliltä vai ei ollenkaan?

Kun elimistö on hyvässä tasapainossa, lomavaihteelle siirtyminen tapahtuu nopeasti.

Sen sijaan pitkäkestoinen kuormittuminen tulee esille unettomuutena, ärtyisyytenä, mielialan vaihteluna tai muina stressioireina, mikä viestii palautumisvelasta.

Mikäli koet itsesi stressaantuneeksi kesäloman jälkeen, pysähdy miettimään, mitkä seikat synnyttävät sinulle kuormittumista, ja mitkä hankaloittavat palautumista.

Keskustele tilanteestasi jonkun kanssa ja hakeudu tarvittaessa lääkäriin, jotta saat tukea tasapainosi palauttamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *